MANNISEN BLUES-SIVUT: Bluestarina luku 10


Mannisen blues-sivut

LUKU 10: Valiojuusto-Rock

- Mitähä metakkaa tuolta kuuluu

- Jotaki soettua. Mennään kuuntelleen.

- Joo.

Luusiukot suuntasivat matkansa jäähallille kuuntelemaan jotakin isoa orkesteria.

- Täh? Että pitäs vielä rahhaa antaa tuosta soopasta.

- Ilman lippua ei sisälle pääse.

- No pijetään oma konsertti tässä ulukona.

Luusiukot asettuivat lippukojun viereen ja alkoivat soiton. Paikka oli hyvä. Tuhannet konserttiin menevät ihmiset kuulivat luusiukkojen soiton ja lantteja tuli paljon. Konsertin alettua järjestysmies hääti luusiukot pois.

- Mitä te siinä meluatte. Kaikki eivät uskalla tulla, kun on tuommoista sakkia nurkissa.

- Mennään ku keritää. On vielä rahat vähä levällää.

Ukot keräsivät lantit ja lähtivät takaisin kaupungille.

- No nyt on rahhaa. Ostetaan ruokaa.

- Joo.

- Tuossa on iso kaoppa.

Luusiukot nauttivat illallisen hautausmaan penkillä. Ilta-aurinko punasi honkien kyljet ja pikkulinnut lauloivat.

- Se o vissii vappu tulossa piakkoe?

- Nii on.

- Enpä oo enne viettäny vappua kaopungissa. Tapahtuukoha täällä mittää. Näöttävät vähä turhan tosikoelta täällä.

- Ne sannoo, jotka tietää, että just vappuna kaopunkilaeset riehuu. Ja lopun aekaa katuvat tekojaa.

- Oesko se sitte parempi siirtyä syrjäsemmille seuvuille?

- Pittäähä se kaopungin vappu nähä.

- Täällä sitä on hilijasta - mitä nuo linnut vähän. Soetetaanko vaenajien kunniaksi joku reippaampi ralli?

- Ota se Valiojuusto-rock.

Sitä ei olisi pitänyt soittaa. Juuri ruokailun päätyttyä ukkojen kerätessä tavaroitaan, tuli poliisiauto pillit vinkuen. Ojakadulle tietenkin.

- Mitä näille hulluille pitäs tehä?

- Minkä niille voi. Eivät he mitään rikollisia tai pahoja ole. Se on vaan tuo maalainen elämäntapa. Kunpa voisi houkutella heidät takaisin sikoja paimentamaan.